Tarinoita rannikolta, Luku 1

Luku 1 - Eli kuinka unirytmini alamäki alkoi

Tapojeni mukaan reissu oli suunniteltu jokaista päivää myöten hyvissä ajoin. Oli luettu matkaopasta ja soitettu jokaiseen hostelliin varaus.

Ilmeisesti universumi ei tykännyt mun suunnitelmallisuudesta, sillä lähtöä edeltävänä iltana sain ensimmäisen kunnollisen ruokamyrkytykseni Ghanassa. Siinä oksentaessani olin jo valmiina lyömään lusikan nurkkaan.

Mutta aina koittaa uusi päivä! Huonovointinen sellainen... Mutta senkin jälkeen koittaa uusi päivä! Ja niin reissumme kohti suurta tuntematonta (tarkemmin sanottuna Takoradia, Länsi-Ghanan pääkaupunkia) alkoi! Matkassa mukana olivat Ann-Sophie, Martina ja Fabienne.

Aloitimme samantien budjetin kurissa pitämisen ja päätimme kaikki neljä jakaa parisängyn. Koska hei toinen 50cedin (12€) olisi ollut aivan kohtuutonta. Sänky oli lopulta aivan tarpeeksi tilava, varsinkin, kun Fabienne oli ainoa joka nukkui. Koska ruokamyrkytys ei ollut vienyt multa vielä tarpeeksi voimia, me valvottiin koko yö hotellin parvekkeella maailmaa parantaen.

Mitä bongasin Takoradissa:
-Sähkökatkon. Koko sielläoloaikamme mittaisen....
-Öljynporauslauttoja merellä

Reissun eka bussimatka

Väsynyttä porukkaa aamulla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti